Työttömästä maisterista linja-autonkuljettajaksi

Linja-autonkuljettajan työ on itsenäistä ja vaihtelevaa. Myös into ajaa isoa autoa sai työttömän
maisterin Mikko Tikkasen kouluttautumaan kuljettajaksi. Nyt hän ajaa Helsingin
ja Porvoon väliä ylpeänä ammatistaan.

Maalaismaisemat
vilahtavat silmissä, kun Mikko Tikkanen,
30, ohjaa linja-autoa Helsingistä kohti Porvoota.

– Tuolla
oikealla on Sipoonranta. Katso kohta vasemmalle, siellä on Östersundomin
kartano, Mikko esittelee maisemia.

Torstaiaamun
vuoro on yllättävän vilkas, yleensä kyytiin ei nouse näin paljon ihmisiä. Mikon
mieltä se tuntuu kuitenkin vain nostattavan. Aurinkokin paistaa.

Mikko on
ajanut työkseen linja-autoa vuoden verran. Hän nauttii siitä, ettei töitä tarvitse
miettiä päivän jälkeen kotona. Hänelle linja-autonkuljettajan itsenäinen ja
usein yksinäinenkin työ sopii.

– Mieluummin
niin, että tauolla juttelee mielellään työkavereiden kanssa kuin että tauolla
menisi heitä karkuun, jotta saisi olla hetken yksin, Mikko naurahtaa.

Isän
jalanjäljillä

Parikymppisenä
Mikko Tikkasen tulevaisuuden suunnitelmat olivat hyvin erilaiset. Hän pääsi
opiskelemaan valtiotieteitä Tampereen yliopistoon ja valmistui maisteriksi
(VTM) vuonna 2007. Hän teki hetken aikaa tutkijan töitä kotoa käsin, mutta työ
oli liian stressaavaa. Seuraavat puoli vuotta hän oli työttömänä.

Kotona
Mikolla oli aikaa puntaroi toimeentuloa ja lopulta hän päätti opiskella uuden
ammatin.

– Isä ajoi
rekkaa työkseen ja pisimmät hetket hänen kanssaan vietin juuri rekan kyydissä.
Siksi tämä ala on lähellä sydäntä. En kuitenkin halunnut ajaa rekkaa,
linja-autot tuntuivat enemmän omalta, Mikko kertoo.

Puolitoista
kuukautta päätöksen jälkeen Mikko aloitti linja-autonkuljettajan kurssin
Vantaalla.

Pitkiin
työpäiviin tottuu

Linja-autonkuljettajan
työpäivien pituus voi vaihdella. Välillä voi olla lyhyempiä työpäiviä ja
välillä pidempiä, joita kompensoidaan pidemmillä vapailla. Mikko tottui
työrytmiin nopeasti.

Enemmän
opettelemista vaati erilaisten lippujen myyminen ja pysäkkien opetteleminen.

– Aikatauluissa ei ole paljon ylimääräistä. Alussa aikaa kului rahastuskoneen
käyttöön, kun ei vielä muistanut kaikki toimintoja ulkoa. Se oli välillä
stressaavaa, Mikko kertoo.

Ison ajoneuvon
ajamiseen Mikko harjaantui koulutukseen kuuluvan työharjoittelun aikana. Ratin
taakse istuminen ei kuitenkaan pelottanut.

– Linja-auto
on loppujen lopuksi aika yksinkertainen ajoneuvo. Kun työn oppi, huomasin
olevani ylpeä ammatistani, Mikko hymyilee.

Kielitaidosta
on hyötyä

Nuorena Mikko
oli ajatellut mustavakoisesti, että vain lukiosta ja yliopistosta pääsee
töihin, joista saa kunnon palkkaa. Hänellä ei silloin käynyt mielessäkään
opiskella niin sanotusti oikeaan ammattiin.

–
Todellisuudessahan tässä työssä tienaa hyvin. Osa kanssani samaan aikaan
valmistuneista maistereista kilpailee edelleen samoista pätkätöistä. Minä olen
uuden työn jälkeen voinut hankkia oman asunnon ja auton, Mikko kuvaa.

Joku
matkustajista painaa stop-merkkiä ja Mikko pysäyttää linja-auton pysäkille.
Kyydistä nousevat matkustajat kiittävät kuljettajaa. Linja-autonkuljettajan
työssä pitää tulla ihmisten kanssa toimeen, mutta Mikon mielestä ujokin pärjää
työssä.

– Pääsen
käyttämään työssä myös kielitaitoani, koska erityisesti kesällä kyyditsen
turisteja melkein päivittäin.